Alppihiihtoseura Nilsiä Skin historiikki 1995-2005 (Markku Lipponen)

Tämän kymmenvuotisjakson historiikki perustuu lehtileikkeisiin, seuran toiminnassa mukana olleiden, erityisesti Pekka Partasen ja Arto Ronkaisen kertomuksiin, kirjoittajan muistikuviin ja yhteistyö-kumppaneiden kirjoituksiin.Seura on menestynyt erinomaisesti kansallisissa kilpailuissa, kuin myös Aku Ankka- sittemmin Smiles/HP Photo Ski, Hopeasompa, nuorten SM, lumilautailusta puhumattakaan. Tässä historiikissa keskitytään tärkeimpiin saavutuksiin, koska tästä tulisi muuten liian pitkä luettelo. (jos tässä on puutteita ja jonkun mitaleita ei mainita, niin täydennetään tätä myöhemmin, esim 97 hopeasompatulokset puuttuvat kokonaan).

Vuonna 1995 pidettiin seuran kymmenvuotisjuhlat Hotelli Tahkovuoren ravintolasalissa. Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Tauno Hiltunen sai seuran viirin silloiselta Pj Jukka Räsäseltä. Menneenä talvena seura oli ollut mukana järjestämässä siihen mennessä suurimman urheilullisen tapahtuman eli lumilautailun EM-kisat.

Kisat oli ilmeisesti viety läpi sen suuremmitta kommelluksitta, vaikka jälkilöylyissä yksi jos toinenkin valitti siihen käytettyä aikaa ja uhrauksia, totesi Tauno muistelutilaisuudessa. Valitukset kuitenkin loppuivat lyhyeen , kun Ekku Pentti sanoi kisoihin palaneen millin omia rahoja. No, seura sai kuitenkin mukavan 70 tonnin tuoton kisoista, jatkoi Tauno.

Näinä aikoina Seurassa oli tapahtunut ikäluokan vaihdos, vanhojen konkareiden lopetettua, ja uuden juniorisukupolven astuttua rinteeseen. Junnujen menestys talvella -95 tuli Pauliina "Tintti" Jääskeläisen pujottelun hopealla 11 sarjassa ja Kirsi Kuosmasen N13 Sp hopealla.

Raha pantiin kiertoon ja lokakuun alussa seura järjesti harjoitusmatkan Norjaan. Leirillä olleet juniorit valmentajineen vastasivat valtaosaltaan seuran seuraavan noin viiden vuoden menestyksestä. Matkalla olleet juniorit tekaisivat uudet sanat Sankareita oomme kaikki -kappaleeseen.

1996 puheenjohtajaksi valittiin Raine Lankila, ja Aku Ankka- loppukilpailut pidettiin Tahkolla. Lumilautailu-kisojakin pidettiin nyt Euroopan kiertueen merkeissä. Näiden kisojen järjestäminen paransi Seuran taloutta merkittävästi. Seuran tuloslaskelmankin mukaan nämä pari vuotta ovat olleet kohtalaisen hyviä. Toimintakertomuksista alkuvuosina henkii rahan riittämättömyys välttämättömien toimintojen ja hankintojen vaikeutena, kun näinä vuosina sellaisesta valituksesta ei näy mainittavan, vaan kalustoa hankitaan tarpeen mukaan. Urheilullista menestystä edustaa Tintin N13 Sp pronssi Aku-kotikisoista, Hopeasommasta Kirsi Kaartinen saa SG hopeaa ja Sp sekä syöksyn pronssia. Eeva-Leena Lehto tuo kotiin pronssia N15 Sp, Soile Antikainen oli kuudes ja Hanne Riikka Lankila seitsemäs.

Katkelma Pitäjäläisestä tammikuussa-96

"Nilsiä Skillä on nousemassa hyvää vauhtia uusi sukupolvi. Tahkon kilparinteen täytti viikko sitten torstaina noin kolmenkymmenen alle 11-vuotiaaan Nilskiläisen innokas ryhmä, jotka olivat tulleet kilpailemaan seuran suurpujottelumestaruuksista ja mahtavista palkintopytyistä. Voi sanoa, että tunnelma oli käsin kosketeltavaa. Jokainen oli varustautunut laskemaan niin hyvin kuin osaa. Sukset oli tarkistettu: luisto oli kohdallaan, lasit kiillotettu: näköesteitä ei ollut ja vielä mäenpäällä viimeiset toimenpiteet ennen starttia: monot olivat kiinni, samoin siteet, sekä lopuksi: nenän niistäminen ja sitten kaikki oli valmista"

Jouko Tolonen kertoi Ahti Väätäisestä, joka tuli hänen ryhmäänsä. Eka kertaa hissillä noustessa oli kysellyt mitäpä tämä nuorimies 6 v. harrastaa, jaa niin että pianonsoittoa. Ja kun Joukon mielestä poikalaskijan piti harrastaa karskeja lajeja. Ja jos sellaisen heittää seinälle, niin se jää siihen kynsillä kiinni roikkumaan. Jouko muisti ajatelleensa, että mitähän tästäkin, juuri ja juuri takin sisältä näkyvästä pojasta tulee. No, tulihan siitä laskija, ihan kohtuullinenkin vielä, taisi olla neljäs jossain isoissa kisoissa. Ja pianoakin osaa soittaa...

-97 ei Tahkolla järjestetä isoja kisoja, vaan normaalit muutamat kansalliset kisat, seuran kisoja, kisarinteessä. Taidettiin vetää vähän henkeä parin kovan talkoovuoden jälkeen, toimintakertomus toteaa lakonisesti, että Seura oli Suomen paras Hopeasommassa, mutta ei mainitse mitalisteja. (jos joku vielä löytäisi ne tulokset) Akussa Tintti jatkoi Mitaliputkeaan kahdella kullalla ja yhdellä hopealla. Syksyllä kauden 97-98 avajaisissa todetaan seuran saaneet 27 SM-tason mitalia, alkaen Pasi Martikaisen vuonna -91 saamasta syöksypronssista.

Tapahtumassa oli myös avauspuheenvuoro: Pitäjäläinen 13.11.97

"Avajaisissa puhunut kunnanjohtaja Jorma Autio korosti kylän markkinointia matkailupitäjänä ja että alppinistit ovat omalta osaltaan luomassa Nilsiä-kuvaa kisa- ja harjoitusmatkoillaan maailmalla. Hänen mielestään Nilsiä Ski näkyy eniten nilsiäläisistä eri lajien harrastajista, siksi seura on kunnallekin tärkeä."

Taitaako tuota nykyäänkään paremmin sanoa, kilpailumenestystä on tullut lisää ja näkyvyyttä, kertoi Jorma Autio puhelimitse. Lainauksesta voi päivittää kunnan muuttumisen kaupungiksi, ja sen, että Nilskin tekemä harrastus- ja valmennustyö on arvokasta vapaaehtoistyötä nuorison parissa, ja on siksi myös kaupungille tärkeä.

Näkyvyyttä on lisännyt seuran omat lämmittelyasut ja verryttelypuvut, joista saamme nähdä kavalkaadin tässä juhlassa.

Aiemmin valmennustoimintaa vetänyt Ronkaisen Arto valittiin Seuran puheenjohtajaksi -98 ja seuran alkuajoista asti valmentajan ollut Pekka Partanen valmennusvastaavaksi. Annetaan Pekan kertoa seuran alkuajoista:
"Olin mukana seuran perustajajäsenenä jo Nipas Sportin aikaan. Ensimmäisiä valmennettaviani oli Marko Rokkila ja Jukka Taskinen. En muista poikien saavutuksia. Markon loukkaantumisen muistan Tahkolla: syöksyrinteessä oli syöksykisat ja silloin ei turvallisuuteen kovin paljon kiinnitetty huomiota vaan rakennettiin mm. Tahkolle ennen tasaista hyppyri, josta Marko lensi muutama kymmenen metriä, kaatui ja särki polvensa - siihen katkesi pojan ura.
Puikassa opeteltiin nivelkeppitekniikkaa ja mallia otettiin silloisesta Maailma Cupin laskijasta Furusetistä, joka oli yksi nivelkeppitekniikan kehittelijöistä."
Toimintakertomuksesta käy selville, että alppikoulussa opiskelee Nilskiläisistä Hanna Lankila, Jani Ronkainen, Kirsi Kaartinen, hän pääsi myös nuorten maajoukkueeseen ja sai N18 Sp SM-pronssia, sekä Soile Antikainen. joka Kirsin kanssa kiersi seuraavana vuonna Eurooppacup:ia. Lumilautakisa järjestettiin taas, nyt continental-cup. 49 junnun nimet on valmennusryhmissä.

Hopeasommassa oltiin toisena vuonna peräkkäin paras seura ja tässä luettelo mitalisteista:

Sanna Sutinen SG 2, Sp3
Jani Ronkainen P3 SP3 SG3
Pauliina Jääskeläinen SP2 SG3
Pisteillä Mikko Itkonen ja Tiina Soininen

Aku Ankka lasten loppukilpailut sujui myös: Sonja Koistinen Sp 1 ja Sara Partanen PP 3, Katri Väätäinen yhdessä Saran kanssa joukkuehopeaa.

Lumilautailijatkin ovat harjoitelleet ahkerasti ja saavutuksena 3 SM- mitalia, nimiä vaan ei ole laitettu muistiin.

Alussa lupasin, ettei tästä tulisi pitkää luetteloa saavutuksista, mutta minkäs teet, kun junnut on pärjänneet ja kahmineet mitaleita ja pyttyjä monta hyllymetriä, ja nyt on vasta neljä vuotta käyty läpi.
Tässä yhteydessä täytyy kehottaa jonkun lumilautapuolen tuntijan ja muistajan kirjoittaa ylös oma historiikki, ennen kuin asiat unohtuvat.
Lainaus Hesarista 25.3. 96 Lumilautailijat ovat ihan oma rotunsa. Ne ovat sellaisia boheemeja tyyppejä. Heidän rinnekulttuurinsa on ihan erilainen, he erottuvat jo rennolla hiphop-tyylillä pukeutumisellaan. Meillä alppihiihtäjillä on liikaa sääntöjä, varsinkin junioritoiminnassa tämä on liian totista hommaa. Myöskin vanhemmat ottavat lajin liian otsa kurtussa. Meillä olisi rutkasti opittavaa lumilautailijoilta. Lisää huumoria rinteeseen. Toteaa (haastateltavana yllätys yllätys....) Arto Ronkainen.

Seuran mökin historiaa: kirjoittajana Arto Ronkainen

Seurassa oli jo usean vuoden ajan puhuttu, miten saataisiin junioreillemme lämmittelypaikka rinteen lähelle. Silloinen hallituksen kanssa päätettiin selvittää mahdollisuutta hankkia rakennus, josta tulisi seuran huolto ja lämmittelypaikka. Pyydettiin alppikoulua hankkeeseen mukaan, joka myös näki tällaiselle mökille olevan tarvetta omassa toiminnassaan. Sain seuran puheenjohtajana toimeksiannon kartoittaa mistä löytyisi mökkifirma, joka lähtisi hankkeeseen mukaan. Kriteerinä oli, että se on sopivan kokoinen, johon mahtuisi hyvin lämmittelemään ja voisimme säilyttää tarvikkeitamme siinä. Ja ennen kaikkea, mökistä emme myöskään halunneet maksaa.

Syksyllä -98 kävin mieleenpainuvia neuvotteluja kolmen mökkejä valmistavan yrityksen kanssa, ennen kuin neljännestä tärppäsi. Työmatkalla Savonlinnaan poikkesin Rantasalmi Oy:ssä Rantasalmella ja kysyin myyntipäälliköltä: Olisiko mahdollista saada teidän tehtaalta alppihiihtoseura Nilsiä Skille ja Tahkon alppikoululle huolto/lämmittelytarkoitukseen mökki Tahkolle? Mitään emme maksa. Homma kuulosti myyntipäälliköstä vähintään oudolta ja tehtaan tuotantopäällikkö piti kutsua kuuntelemaan outoa mökin "ostajaa". "Ostajalta" kysyttiin mm. minne tämä mökki tulisi rakennettavaksi siellä Tahkolla? Kerroin, että sen paikka tulisi olemaan niin lähellä rinteitä, ettei sen lähemmäksi rinnettä tonttia mökille voi saada.

Pääsimme kahden eri palaverin jälkeen sopimukseen, jossa saimme itse valita mökin mallin muutamista vaihtoehdoista. Tontti mökille löytyi Kuuselan Pekan kanssa helposti ja parhaalta mahdolliselta paikalta. Kiitos siitäkin Pekalle ja Tahkolle.

Mökkipaketti oli kattopeltejä sekä ylä- ja alapohjan eristeitä vaille täydellinen. Toimitus oli kesäkuun alussa -99 ja rakentaminen alkoi välittömästi. Mökki nousi kesän aikana tasaisesta mutta varmasti talkootyönä, Matti Vartiaisen ammattitaitoisessa ohjauksessa. Rakentamiseen osallistui niin Nilskin kuin alppikoulun laskijoiden vanhempia ja valmentajia. Syksyn -99 saapuessa, seisoi taas yksi uusi mökki Tahkolla, joka kantoi nimeä Nilsiä Ski/Tahkon alppikoulu ja oli lähempänä rinnettä kuin mikään muu mökki. Avajaisia vietettiin 17.12.1999.

Näin siis kirjoittiseuran puheenjohtajan 1998-99 toiminut Arto Ronkainen

Talvella -99 Hopeasommassa Sanna Sutinen otti SG pronssia ja alppikoulussa opiskeli ensimmäistä vuottaan hänen lisäkseen Tiina Soininen ja Ville Väkeväinen. Seuran juniorimäärä on noussut 71.

Tahkolla laskettiin Aku- loppukilpailu, sitäköhän varten seura hankki uuden kellojärjestelmän? N10 Sara Partanen ei antanut muille mahdollisuuksia vaan voitti kolme kultaa, Katri Väätäinen pikkusen pani kampoihin hopealla ja pronssilla, joukkuekullan työt pokkasivat ylivoimaisesti. N12 sarjassa Elina Keinänen ja Sonja Koistinen saivat joukkuehopean. Saran isä Pekka kertoo siitä ajasta seuraavaa:
"Sara laski ensimmäisen kerran 3,5 vuotiaana ja 4 vuotiaana voitti Kolilla Suomi Slalomin. Sara, Katri Väätäinen, Sonja Koistinen ja Tea Lankila tulivat minulle hiihtokouluun 6 vuoden iässä ja siitä ryhmästä tulikin ilmeisesti seuran menestynein ryhmä yhdessä Arton ryhmän kanssa, jos menestys mitataan esim. Aku-Ankka, Smiles ja Hopea-Sompa mitaleissa. Arton ryhmä aiheutti sen, että Nilsiä Ski valittiin pisteissä parhaimmaksi Hopea-Sompa seuraksi sinä vuonna.
1998 Rukan Aku-Ankoista jäi mieleen, kun Sonja kävi kyljellään SG:ssä ja oli tuumannut itku silmäkulmassa isälleen, että mitähän se Pekka nyt tuumaa kun minä epäonnistuin. Sara, Katri ja Sonja voittivat joukkuemestaruuden Puijon tyttöjen yllätykseksi. Valitettavasti Sonja lopetti hyvin alkaneen junioriuransa vähän liian varhain.
Sara valittiin muutaman vuoden tauon jälkeen ensimmäisenä laskijana epävirallisiin junioreitten MM-kisoihin alle 13 vuotiaiden sarjaan. Voittamisen tahto näkyi siinä, että SP:n 4. ja P:n 6. ei tyydyttänyt tyttöä. Ensimmäinen reissu alppilajeissa ulkomailla oli Saralle hieno kokemus."
Topolinossa on käynyt myös Seuran junioreista Pauliina Jääskeläinen ja Kirsi Kaartinen, Jani Ronkainen osallistui Nuorten Olympialaisiin.
Lumilautailussa alkaa tapahtua, Tomi-Markus Turunen voittaa Halfpipen nuorten Suomen mestaruuden ja on nuorten MM kakkonen, yhteensä seura saa 6 SM mitalia; Tonin lisäksi Janne Keinänen 1. ja 2. Riku Laitinen 3. Panu Ruotsalainen 1. ja Juho Hänninen 3.

Vuosituhat vaihtuu, mutta se ei menoa haittaa. Puijolla ollaan jo kisailemassa 1.1. ja heti perään Tahkolla. Seuralla on uusi puheenjohtaja Hannu Väkeväinen ja talous vaatii paljon kisajärjestelyjä ja talkootyötä. Hopeasommassa Tiina Soininen on Sp kolmas ja Pauliina Jääskeläinen kolmasti hopealla. Myöhemmin Jani Ronkainen tuo Sallasta Nuorten M18 SM-hopeaa puikassa. Viimeisessä Aku Ankka kisassa Sara saavuttaa PP hopeaa, liekö sarjojen ikämuutos vaikuttanut muiden tuloksiin. Lautailussa Toni-Markus on MM toinen ja kolmas, Niko Ruotsalainen SM kakkonen. Seura järjesti vuoden tauon jälkeen lumilautakisat, nyt SM-tasoiset.
Aku muuttuu 2001 Smiles Ski lastenloppukilpailuksi, ikäkaudet 9-11 ja kisapaikaksi Tahko. Järjestelyt menivät hyvin ja sponsorin vaihtumisen vuoksi myös tarjoilut pelasivat kilpailijoille.

Seuraan on alkanut näinä vuosina tulla uutta junnusukupolvea vanhempineen, joka näkyy myös rinteessä. Vuosikaudet aikoja ottaneet Seppo Koistinen ja Pekka Soininen alkavat tehdä tilaa Markku Lipposelle ja Raimo Savolaiselle, Rinneryhmään ja valmentajiksi tulevat Pekka Partasen, Jouko Tolosen, Arto Ronkaisen, Jukka Jääskeläisen, Risto Hakkaraisen, Mika Rissasen, Matti Vartiaisen, Mikko Lehdon, Jouni Heinon, Kari Kuosmasen, Pentti ja Irene Keinäsen, Malla ja Harri Kärkkäisen, J-P Myöhäsen, Tapio ja Eeva Väätäisen, Hannu Väkeväisen ja monen muun vanhan kaartin lisäksi mm. Juha ja Teija Ahonen, Markku Martikainen. Seppo Puustinen, Lasse Hentinen, Vilho Pappi, Jukka ja Eeva Kirjavainen, Olli Hartikainen, Mirja Taskinen, Jukka Kaikkonen, Sanna Rissanen, Sanna ja Jenni Sutinen, Elina Keinänen, Marja ja Mikko Räsänen, Markku Rantonen, hallituksen jäsenten lisäksi....ja tänä talvena myös Erja Kokkonen ja Jenni Martikainen...näitä poimintoja toimintakertomuksista, jos jonkun nimi jäi kirjoittamatta, niin lisätään se. Raine Lankila on lähettänyt, varmaankin monta tuhatta, kilpailijaa matkaan. Niin ja Ilkka Huttusen ja Juhani Kokkosen maistuvat makkarat ovat menneet parempiin suihin. Kisatoimistossa ovat hääränneet ainakin Kaija-Leena Partanen, Päivi Partanen, Teija Ahonen, Soili Ruuskanen, Riitta Kokkonen, Raija Väkeväinen ja kuuluttajina Jouko Lehtolainen, Tauno Hiltunen ja nyttemmin Ahti Väätäinen. Ruokahuollosta on vastannut ainakin Aira Savolainen ja Merja Korhonen. Moni juniorikin on osallistunut kisajärjestelyihin. Uusinta kaartia edustaa Seppo Räsänen, Anita Heino, Eeva Väätäinen, Kati ja Janne Partanen sekä Anna-Kristina ja Petri Durchman.

Lehtileike talvelta -99 Savon Sanomat. Haastateltavana Pekka Partanen ja Arto Ronkainen:

Nilsiäläinen alppihiihtoseura Nilski on tehnyt jo vuosia vahvaa seuratyötä Suomessa. Viime vuodet ovat tuoneet runsaasti uusia laskijoita seuraan ja menestyskin on ollut hienoa. Tämän myötä nilsiäläisseura on noussut selkeästi yhdeksi alppihiihdon kotimaisista mahtiseuroista.
Meillä on taustatekijät kunnossa. Tahkovuori mahdollistaa hyvät harjoitteluolosuhteet ja kun seuraorganisaatio on toimiva ja varsinkin vanhemmat junioreidensa takana osallistuvat ihastuttavan aktiivisesti toimintaan, ovat meillä kaikki vaadittavat elementit tekemiseen kunnossa

Kilpailujen läpivieminen vaatiikin todella ammattimaisen porukan. Nilski on aina järjestänyt hyvät kilpailut Tahkovuorella, mutta se vaatii jatkossakin noin 30 hengen asiaan perehtyneen talkoolaisen osallistumisen. Tulevinakin vuosina tarvitaan mm. Jukka Jääskeläisen tapaisia henkilöitä, jotka ovat ensimmäisenä kisa-aamuna keppikopilla ja lähtevät sieltä viimeisenä.

Jokaisesta juniorista, myös uran lopettaneista olisi hyvä tehdä kortti, josta ilmenevät hänen saavutuksensa. Kymmenen vuoden aikana vain yhtenä vuonna, 2004 nuorempien sarjojen loppukilpailusta ei ole tullut yhtään mitalia. Silloinkin tuli kolme neljättä sijaa. Koska tulokset jo monotoonista toistoa, niin seuraavassa taulukkomuodossa tuloksia:

2001 Sp PP SG
Reea Partanen 8 8 13
Siiri Väätäinen - 10 9
Minna Savolainen 14 - 17
Pia Laitinen 16 - 19
Essi Rissanen 19 - -

Katri Väätäinen 1 4 1
Sara Partanen 2 1 -
Jani Ronkainen 5 4
Tiina Hakkarainen 6 6
Pauliina Jääskeläinen 4 FIS-cup 2.

2002
Siiri Väätäinen 3 joukkue 1.
Reea Partanen
SP P SG
Sara Partanen 1 1 1
Katri Väätäinen 2 - 2

Jani Ronkainen 2 FIS-cup 1.

Janne Keinänen juniorien MM 2.
Niko Ruotsalainen SM 3

2003
Sp P SG
Reea Partanen
Siiri Väätäinen
Sanni Kirjavainen joukkue 1.

Mira Ahonen 2 1 2
Miia Savolainen
Minttu Savolainen Joukkue 1.

Pauliina Jääskeläinen 2 3 FIS-cup 2.

Antti Koskelainen SM 1

2004
Minttu Savolainen 5 4 5
Siiri Väätäinen 3
Sara Partanen 3 2 1
Katri Väätäinen 3
T-M Turunen HP 3
Janne Puustinen SM 2
Ilkka Eemeli Laari SM 1

2005

Mira Ahonen 3
Miia Savolainen
Tuuli Rissanen joukkue 2.

Minttu Savolainen 3
Riikka Lipponen joukkue 3.

Sara Partanen 3

T-M Turunen HP1
Ilkka Eemeli Laari SM 2 Nuorten olympialaisten 4.

Master-sarjoista ei oikein löytynyt tietoa, mutta Jorma Valtonen on useana vuonna ollut Seuran paras Master

Vuonna 2002 Tahkolla oli paripuikan ja pujottelun SM-kisat, joissa nähtiin mm. Kalle Palander ja Tanja Poutiainen, 2003 Hopeasompa ja paripuikan SM ja 2005 Smilesin jatkoksi tullut HP-Photo Ski. Nämä siis isompia kilpailuja, Seura järjestää vuosittain mm. huippupaikkacupin suurpuikan, Tahkon vauhtiviikon yhteydessä 2 super-G:tä, muutaman Master kilpailun ja osallistuu seurayhtymänä muutaman FIS-kisan ja Audi-kiertueen kilpailujen järjestämiseen. Seurayhtymään kuuluu tällä hetkellä Nilskin lisäksi Siipo ja PHS-Alppi sekä Alppikoulu. Ja paljon muita tapahtumia on järjestetty vuosittain esim. noin 10 Suomi-Slalom kisaa, ja muutamat firmakisat ja 2004 alamäkiajon SM ajanoton. Seura vastaa myös vuosittain järjestettävän Dragon-melonnan ajanotosta.

Ahosen Juha kertoi tarinaa sitä kun Palander ja Jukka Rajala oli pareina paripuikassa ja Kalle heitti siinä jotain herjaa Jukalle, johon Jukka oli sanonut rauhallisesti psyykaten "Kalle, neljännellä ulos". Sinä vuonna Kalle ei oikein pysynyt radalla maailmancupeissa, ja jouti Tahkolle kun muut oli MC loppukilpailussa. Niinhän siinä sitten kävi, että Kalle otti kuperkeikan neljännellä portilla ja oli viistää kuin viikate Jukan yli, muutamasta sentistä jäi kiinni, kertoili Juha joka oli lähettäjänä sillä kertaa..

Palataanpa viiden vuoden takaisiin asioihin. Syksy 2000 oli kaikkien aikojen lämpimin ja kausi alkoi oikeastaan vasta jouluna ja heti liki 30 asteen pakkasessa. Tahkorinteet perusti v. 2000 Tahko Alpine Ski Team Superioriksi nimetyn tukirenkaan nuorten nilsiäläisten huippulahjakkaiden alppinistien tueksi. Joukkueeseen nimettiin Jani Ronkainen ja Paulina Jääskeläinen ja perusteina oli se, että juniorin on oltava ikäkautensa neljän parhaan joukossa, Nilsiän ympäristöstä ja opiskeltava Nilsiän alppikoulussa. Kuten edellä olevassa taulukosta huomattiin Jani ja Pauliina menestyivät todella hyvin.

Nilsiä Skin näkyvyydestä Tahkon rinteillä kertoo Pekka Kuusela:
"Nilskin ja rinneyhtiön yhteistyöllä on ollut ja on jatkossakin merkittävä osuus koko hiihtokeskuksen toiminnalle. Yhteistyö alkoi lisääntyä -80 luvun loppupuolella. Aktiivinen seuratoiminta on näkyvintä useiden treeniryhmien kautta, jotka tuovat ilmettä ja elämää rinteisiin myös hiljaisina arki-iltoina alkukaudesta. Seuran ja myös rinneyhtiön kannalta suurten kisatapahtumien onnistunut läpivienti on luonut myönteistä imagoa koko Tahkon alueelle (mm. lumilautailun PM kisat -96). Ilman aktiivista ja ammattitaitoista seuraporukkaa kisatapahtumien järjestäminen olisi mahdotonta. Toki harjoittelevat ryhmät, sekä lähes joka viikonloppuinen kilpailutoiminta ovat aiheuttaneet monenlaista suukopua "turistien" taholta, mutta ainahan noista on puhumalla selvitty."

Arto Ronkainen kertoi tästä yhteydestä hauskan jutun, josta jäi vähäksi aikaa sanonta "Ronkainen kepit pois rinteestä". Aikalaiset muistanevat jutun, jossa Arto teki radan vähän väärään paikkaan, ja Kuuselan Pekan ääni kului kuulutuksena koko rinnealueelle.

Vuodeksi 2004 Seuran puheenjohtajaksi valittiin Juha Ahonen. Näinä kymmenenä vuotena hallituksessa ovat vaikuttaneet seuraavat henkilöt: Mikko Lehto, Arto Ronkainen, Ahti Antikainen, Raija Väkeväinen, Pekka Soininen, Kalevi Sutinen, Seppo Koistinen, Eeva Väätäinen, Pentti Keinänen, Pasi Martikainen, Marja-Leena Parviainen ja Soili Ruuskanen edellä mainittujen puheenjohtajien lisäksi. Seuran sihteerinä on toiminut koko ajan Päivi Partanen.

Hallitus on tilinpäätöstietojen mukaan saanut talouden tasapainoon. Alkuaikojen, jopa hallitusten jäsenten vekselirahoitteisesta, taloudenpidosta on päästy vakaalle pohjalle, joka merkitsee hyvää ajatellen tulevien vuosien menestystä.

Seuran juniorimäärä on kehittynyt heikompaan suuntaan, tällä hetkellä on noin 35 suksijunnua ja saman verran lautahemmoja rinteissä. Ajallisesti selatessani eri vuosien jäsenperheitä, niin huomasin että alussa enemmistön muodostivat kunnan virkamiesten lapset, vuosituhannen vaihteessa maanviljelijöiden lapset olivat hyvin edustettuina, saa nähdä mihin suuntaan kehitys nyt kulkee. Viitisen vuotta sitten esim. Lastukosken koulun noin 30 oppilaan joukosta parisenkymmentä harrasti laskettelua Nilskissä.

Pekka Partasen muistot jatkuvat, nyt 80-luvun loppupuolelta

Seuraavaan valmennusryhmääni kuului ainakin Pasi Martikainen, Ari Partanen, Sami Kokkonen, Pasi Jääskeläinen, Antti Hiltunen. Pasi tuli mukaan joskus vasta 12 vuoden iässä ja oli jo ensimmäisenä talvena Samin kanssa porukan menestynein. Varsinainen viikari jo siihen aikaan. Kouvolan Sm -pujottelu, muistaakseni sarja oli alle 15, jäi ainakin mieleen, kun vuokrasimme pikkubussin ja ajoimme iltamyöhään Kouvolaan. Majoituimme hotelliin ja Pasi hävisi omille teilleen. "Pelimies jo pienestä pitäen" -vähän laiska harjoittelemaan, mutta vikkeläkinttuinen. No löysi itsensä sitten naisten maajoukkueen kakkosvalmentajan paikalta

Tämä alustuksena sille, että Nilskissä vaikuttaneita henkilöitä löytyy nykyään myös alppipiirejä lähellä olevissa yhteyksissä, eli Pasi Martikainen on maajoukkuevalmentaja, Jouni Heino työskentelee Startilla suksivoiteiden parissa, Ari Partanen aluksi alppikoulun valmentajana, nyttemmin myy Rossignolin suksia, Jouko Liinamaa pitää PehkuBaaria ja Janne Keinänen oli viime talvena nuorten olympialaisissa Sveitsissä lautapuolen huoltajana ja kakkosvalmentajana saaden armeijasta lomaa siksi ajaksi.

Myös alkuaikojen juniorit ovat saaneet jälkikasvua ja tuoneet omat lapsensa harrastuksen pariin, tästä mainintana Arin poika Teemu Partanen, Aimo Rissasen tytöt Essi ja Tuuli, Jouko Liinamaan kaksoset Eino ja Väinö ainakin käväisivät seuran harjoituksissa (löytyykö muita?)

Tässä muutamia poimintoja vuosien varrelta. Historiikki ei ole täydellinen ja sitä voidaan täydentää. Haastan kaikkia kirjoittamaan Partasen Pekan ja Ronkaisen Arton tavoin lyhyen muistelupätkän seuran toiminta-ajalta. Nämä ovat lähinnä muistiinpanoja sille, joka kolmenkymmenen vuoden päästä tekee viidenkymmenen vuoden historiikin kovakantiseen muotoon.

Edellä kerrottuun nousujohteiseen kehitykseen perustuen seuran ja Nilsiän kaupungin on syytä alkaa varautua seuraavaan nilsiäläiseen tai ainakin Nilskiläiseen aikuisten maailmanmestariin tai ensimmäiseen olympiavoittajaan, onhan jo Toni-Markus Turunen saanut olympiastipendin!

Toimeksisaaneena

Markku Lipponen